En edes kehtaa lukea edellisiä postauksiani, varsinkin viimeisintä. Hävettää niin suuresti. Tajusin pari päivää sitten, että olen ollut todella, siis TODELLA itsekäs ja ajatellut vain omaa napaani. Havahduin siihen kun keskustelin ystäväni kanssa ja fakta löi minua paistinpannulla kasvoihin. Se teki aika pirun hyvää.

Mieheni meni maanantaina lääkäriin. Olin todella yllättynyt, sillä hän on suhtautunut niihin ehdotuksiin todella haistvit- asenteella. En tiedä sitten mitä tapahtui, mutta hän soitti lääkäriin ja kävi eilen sitten kaiken maailman testeissä. Rivien välistä luin, että hän todellakin haluaa päästä väsymyksestä eroon. Ja miksi helvetissä ei haluaisi päästä!? Oonko minä tosiaan ollut niin idiootti, että olen aikaisemmin luullut hänen nauttivan tilanteesta? Pyysin häneltä maanantaina anteeksi itsekästä ja omahyväistä käytöstäni. Tajusin että olen ollut liian takertuva enkä ole antanut hänelle tilaa hengittää kun hän sitä tarvitisisi. Ajattelin vain omaa hyvinvointiani. Oli todella kamalaa tajuta se, miten tökerösti olen parisuhteen kannalta käyttäytynyt. Lupasin antaa hänelle tilaa ja aikaa levätä sekä ymmärtää paremmin. Tämän keskustelun jälkeen monta viikkoa kestänyt jännitys välillämme raukesi. Koin vaan valaistumisen, ettei hänen rakkauteensa ole vähentynyt eikä vähene, jos hän tarvitseekin nyt enemmän tilaa ja aikaa levätä. Ei se tarkoita sitä että pitäisi olla jatkuvasti toisen kädessä tai mulkussa kiinni, rakkaus on niin paljon muutakin.

En tiedä johtuiko se keskustelustamme vai lääkärissä käynnistä, mutta mieheni vaikutti pirteämmältä, levollisemmalta. Eilen ehdotin hänelle että pidettäisiin sauna ilta (hän sai muutaman päivän sairaslomaa) ja  otettaisi parit saunakaljat samalla. Hän suostui tähän järjestelyyn ja kävimme kaupassa. Ilta oli todella rento ja juttelimme enemmän kuin pitkään aikaan. Mieheni oli avoin ja hyvällä tuulella. Saunoimme pitkään ja uimme viileässä järvivedessä, tuli todella ihana olo. Mieheni yllätti minut suuresti saunassa sanomalla että voisin hyväillä suullani hänen sukukalleuksiaan! Eihän minulta tarvinnut kahdesti kysyä, tekisin mitä vain hänen vuokseen. Sain myös itse myöhemmin illalla hyväilyä osakseni mökin lattialla viltin päällä pelkässä kynttilän valossa. Kyllä paineet purkautui, voin kertoa! Katsoimme julkkis BB:n (aina aikaisemmin olemme molemmat boikotoineet koko ohjelmaa) ja nauroimme valtavasti. Olin jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että mieheni oli nauranut ja hymyillyt paljon enemmän sinä päivänä kuin pitkään aikaan. Sydämeni kehräsi kuin kissa. Hänellä on niin kaunis hymy ja valloittava nauru. Oli ihana päivä ja ilta.

En odota, että hän kokee nyt jonkin ihme parantumisen. Aion antaa hänelle nyt sitä aikaa ja eritoten ymmärrystä ja rakkautta. Olen kiitollinen että tajusin viimein, millainen itsekäs pässi olen ollut.

Tänään oli minun kannaltani suuri päivä, ja varmasti myös mieheni kannalta. Kävin psykiatrisen osaston arviointikäynnillä. Menin sinne erittäin skeptisenä, sillä viime vuosien  kokemukset eivät ole olleet kaksisia. Mutta yllätyin erittäin positiivisesti. Vastassani oli aitoja ja empaattisia ihmisiä, heistä huokui välittäminen ja ymmärrys sekä auttamisen halu. Minulle ehdotettiin kongnitiivista terapiaa ja suostuin heti. Olen pyytänyt edellisillä paikkakunnilla terapiaa 3 vuotta, enkä ole sitä saanut. Nyt oli ihan eri ääni kellossa. Olin todella onnellinen, OLEN onnellinen. Tuli oikein ilon kyyneleet silmiin kun kohtasin noin auttamishaluisia ihmisiä. Nyt oloni on kuin kelluisin lämpimässä vaahtokylvyssä, kevyt ja levollinen. Nyt minua autetaan paranemaan ja minulle annetaan aikaa eheytyä. Minulta ei vaadita liikoja. Saan keskittyä maalaamiseen ja nauttia pienistä asioista. Todennäköisesti minulle haetaan sairaslomaa. Olen siihen tyytyväinen. Ja sitten kun jaksan, minulle tarjottiin mahdollisuutta kuntouttavaan työkokeiluun taidealalta.

Näin ne asiat vain järjestyvät. Ainut asia mikä minua pelottaa tällä hetkellä, on se että miten kerron asiasta isälleni. Hän odottaa että olisin jo töissä ja olisin kelpo yhteiskunnan jäsen. En tiedä miten asian hänelle kerron, kun hän on ollut aikaisemminkin niin huono ymmärtämään näitä asioita. Mutta yritän nyt olla ajattelematta sitä ja ottaa tämän päivän levon kannalta. Syötiin juuri tuossa täytekakkua 8kk-päivän kunniaksi. I love you shitpants <3